Moikka! aattelin tulla kirjottaa vaikka päivällä mietin että pidän vähän taukoa tämän blogin kanssa mutta tästä kirjottamisesta alkaa jo tulla tapa ja rutiini joka päiväiseen elämään. olotila on tällä hetkellä väsynyt, surullinen mutta silti samlla onnellinen. -en tiedä voinko olla samaan aikaan iloinen ja surullinen?pitääkö minun surra jos minua ei sureta?pitääkö minun näyttää se kaikille jos olen surullinen?entäs jos sitten surettaa, pitääkö koko ajan olla surullinen ja itkeä?onko pakko näyttää että on surullinen?entäs jos sitä ei halua näyttää kenellekkään?-vähän pieni pala ajatuksista mitä päässä liikkuu...haluaisin tällä hetkellä käpertyä ison huoneen perimmäiseen nurkkaan ja itkeä tai sitten huutaa niiin lujaa kuin ääntä vain lähtee! elämä on välillä epäreilua, välillä se potkii päähän toisinaan se kusee silmään ja paskoo suuhun mutta se on elämää ja siihen on totuttava. Se antaa ja ottaa, mutta mitään se ei vie pois.
 |
| ja tämähän oli ihan vahinko laukaus..!:D |
 |
| nauttikaamme elämän pienistä iloista kuin vielä voimme!<3 |
loppuun sekalainen hevosvideo..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti