Siitä on jo kauan, mutta silti haavat eivät ole umpeen painuneet!

heips! yks ilta tuli sellainen olo että on pakko muistella edesmenneitä, niin hevosia kuin rakkaita ihmisiä, tämä ajatus tuli varmaan siitä kun meillä on ollut täällä pienimuotoinen suruaika ystävien kesken..Rakkaan ystäväni kaveri kuoli muutama päivä sitten, olen hyvin myötätunteinen ja itsellekkin tuli tunteet pintaan, ehkä tämä kaikki sai taas nämä surun kyyneleet poskille.

kuolinaika 25.8.2011

<3Poni pieni pehmoinen, laukkaa yli niittyjen. 

Kuulee kuiskeen tuulen hennon, näkee pienen enkelin lennon.

 Ajattelee et tää on tässä, elämä ois päättymässä. 

Kun alkaa tulla jo ehtoo, pääsee ponien ikuiseen kehtoon. 

Nukkuu siellä rauhassa, ilman murheen hiukkasta. 

On siellä onnellinen, niin kuin minä silloin, 

kun sinä olit täällä  R.I.P ANA♥

Anan pois menemiseen itse asiassa lopettamiseen oli jo varauduttu, jalat eivät jaksaneet kantaa isoa ja painavaa tammaa enää päällä, syntymästä asti oli tiedossa että tälle ei tule pitkää uraaa, parempi näin meille kaikille, kova paikkahan se aina on mutta nyt ei enää kenkä purista eikä jalat kolota!

kuoli 10 tuntia syntymästä v.2011

<3Hevosista parhaat pääsee paikkaan salaiseen,

paikkaan, jota kirkkaimmat tähdet valaisee.
Paikkaan, jossa puhtaimmat vedet virtailee,
siellä vanhat, sairaatkin kuin varsat kirmailee.

Siellä ei voi koskaan tulla synkkä yö,
aikaa ainoastaan kissankellot mittaa, lyö.
Maistuvinta ruohoa kasvaa kedot, haat,
pehmeimmät astella on suuret mannut, maat.

Sinäkin voit päästä käymään paikkaan salaiseen,
kun muistojesi arkun kannen hiljaa aukaiset.
Voit mielessäsi tuntea, se laukkaa luokses taas,
painaa päänsä lähelles ja hirnahtaa.♥~~
R.I.P Maru♥

 Maru kuoli liian nopeasti. Sain kutsun serkulta tulla apuun tallille että varsa oli syntynyt yöllä eikä muita ollut kotona. varsa oli jo huonossa hapessa syntymästä asti, pihkapaskat ei tulleet itsestään ulos ja varsa ei päässyt omille jaloilleen , laski kaiken maidon suorana ulos alleen, "lypsimme" emosta maitoa että varsa saisi ravintoaineita mutta ne ei jääneet kehoon..menimme sisällä vain 5 minuutiksi soittamaan ja sillä aikaa oli kunto jo niin heikko että mitään ei ollut tehtävissä..siihen olisi tarvittu jo viides ihme että varsa olisi selvinnyt...

näin kun astuin karsinaan että nyt ei ole kaikki hyvin, sydän lyö niin kovaa että koko rintakehä liikkui ja se näkyi todella selvästi ulospäin, suu oli auki ja hyvin rento, nostin varsan pään syliini ja tunsin kuinka se hetki hetkeltä painoin enemmän ja enemmän kuinka varsan kuono heikkeni ja heikkeni, lopulta sydän lakkoi takomasta ja hengitys loppui, silloin tippui ensimmäinen kyynel varsan poskelle, tiesin heti että se elämä loppui lyhyeen..en voinut muuta kuin itkeä..tuntui kuin koko talli ja nekin pari hevosta jotka oli sisällä syystä tai toisesta aisti että nyt ei ole kaikki hyvin, menin jo edesmenneen Väinö-valtterin luokse, halasin sitä niin lujaa kuin pystyin ja itkin sen kaulaa ja harjaa vasten. Väinö oli niin rauhallinen, ei tehnyt liikkeen liikettä, se oli kova paikka emälle kuin meille kaikille! olo aika tyhjä sen jälkeen kuin ymmärrät että juuri syntynyt varsa kuolee syliisi, ehkä kauhein ja rankin kokemus tähän asti, en halua kokea sitä enää..<3

kuolinaika 14.3.2013

<3Aika on se, joka parantaa haavat
niin kauan kyyneleet vuotaa saavat.
Ne kuivuvat myöhemmin itsestään
ja vaihtuvat hiljaiseen ikävään.

Eme sai kohtalokkaan kuoleman mutta helpon sellaisen. Lyhyesti ja ytimekkäästi jalat/jalka petti kesken lenkin ja sinne tien poskeen se elämä loppui..toinen etu jalka katkesi kesken lenkin, hevosta ei saatu mitenkään takaisin tallille, se lopetettiin tien poskeen mistä ajamme aina ohi kun treenaamme hevosia..

kuolinaika 19.11.2012

"Minun aarteeni eivät kilise eivätkä kimalla - mutta ne hohtavat auringossa ja hirnahtavat yössä."

Väinö-Valtteri lopetettiin koska jalat olivat niin huonossa hapessa, jalat eivät jaksaneet kilpaa ajamista ja niinkuin yleensä talliin oli saatava lisää tilaa uusille hevosille..Väinö teki kiitettävän uran, oli minun hellyyden kipeä vauvva<3

~kiinni pitämisessä vaikeinta on irti päästäminen-maailmalle laskettu vuonna 2009/2010-

niinkuin otsikko kertoo siitä on jo kauan, mutta haavat eivät ole vielä umpeutuneet ja aika ajoin törmään niihin ikävän kyyneliin mitkä vierii poskelle kun ajattelee näitä rakkaita karvaperseitä!<3 on raskasta luopua siitä yhdestä rakkaasta joka kuunteli ja antoi lämpöä ja turvaa sinulle, te jotka ette jo törmänneet näihin isoihin ja lämpöä hehkuviin otuksiin ette voi sanoa että se on vain eläin, joillekin se on koko elämä. Kun sen taakan ottaa harteilleen että pitää huolen siitä hautaan asti se myös viedään kunnialla sinne hautaankin asti. maailmalle on yksi tai oikeastaan kaksi karvapersettä laitettu, toisesta ei ole mtn tietoa mitä sille kuuluu toinen on hyvässä kodissa etelä-suomessa. ja taivaaseen kirkkaimpien tähtien joukkoon liiankin moni! tärkein näistä oli maailmalle laitetti Hessu(viimeisessä kuvassa), minulla ei ole vielä omaa hevosta ollut, mutta jopa tallilla minulle sanottiin että tämä oli minun suojatti, minun oma ajokki jolla sain käydä ajamassa tai ratsastamassa aina silloin kuin halusin, vaikka sillä ei enää ajettu kilpaa minä sitä treenasin ja kävin sen kanssa lenkillä, Hessu oli luottoponi, se kulki kuin ajatus, se oli unelmien täyttymys.

Elämä on varjoa ja valoa Joskus se kyyneliin tiristää Silloin kun itkun kaulukset Kurkkua kiristää Elämä on sekoitus onnea Ja surullisia vaiheita Meil on täydellinen elämä Täynnä laulun aiheita Meil on täydellinen elämä